Gáhtanvuoigatvuođaláhka gusto buot gálvooastimiid soahpamušaide mat leat sohppojuvvon earesajes go fásta vuovdinbáikkis, ovdamearkka dihte measso- dahje uvssasvuovdimiin dahje gáiddusvuovdimiin, dat mearkkaša telefovnna, interneahta, poasttasdiŋgoma, TV-shop ja sullasaččaid bokte. Geavaheaddjeráđđi lea álkidahttán láhkateavstta du várás. Dáid dieđuid birra sáhtát maid lohkat dárogillii, geahča olgešbealde dán siiddus.
Gáhtanvuoigatvuohta lea eará go reklamašunvuoigatvuohta dahje lonuhanvuoigatvuohta. Gáhtanvuoigatvuođaláhka addá dutnje vejolašvuođa beassat eret gávppis almmá čilgemis vuovdaleaddjái man dihte don dáhtut hilgut oastinsoahpamuša.
Don sáhtát ráfis iskat gálvvu ja čielggadit áiggut go váldit gálvvu. Jus dáhtut máhcahit gálvvu, de galgá dat leat sulli seamma dilálašvuođas ja hivvodagas go lei go ožžot gálvvu. Dus lea gáhtanáigemearri 14 beaivvi, muhto vissis diliin guhkiduvvo áigemearri 3 mánnui ja muhtin diliin 1 jahkái.
Vuovdaleaddji ferte leat ámmátvuovdaleaddji, ja gáhtanvuoigatvuođaláhka gusto dušše geavaheaddjeoastimiin.
Geavaheaddjin rehkenasto olmmoš gii ii gávppaš ealáhusdoaimma oktavuođas. Dat mearkkaša ahte gálvu vuosttažettin galgá leat persovnnalaš geavaheapmái alccesat, du bearaš- dahje servvoštallangoddái.
Gáhtanvuoigatvuođaláhka gusto maid bálvalusaid oastimii ja ruđalaš bálvalusaid gáiddusvuovdimii.
Dát diehtojuohkin lea álkideapmi lágas Lov om opplysningsplikt og angrerett m.v. ved fjernsalg og salg utenfor fast utsalgssted (gáhtanvuoigatvuođaláhka) b. juovlamánu 21. beaivi 2000. Diehtojuohkin lea maŋemus ođastuvvon Geavaheaddjeráđis jagis 2007.
Don it beasa geavahit gáhtanvuoigatvuođa jus gálvu lea billahuvvan dahje vahágahtton nu ahte ii sáhte máhcahuvvot ”sulli seamma dilálašvuođas ja hivvodagas”, ja sivvan dasa lea váilevaš fuolaheapmi dahje várrameahttunvuohta du bealis. Dan dihte soaitá leat buoremus váldit vára origináladoavnnjis jus it leat sihkar áiggut go gálvvu.
Gáiddusvuovdimis (earret telefonvuovdimis) ii sáhte gáhtat jus jietna- dahje govvabáddemis dahje dihtorprográmmas lea giddejupmi botkejuvvon, nu guhká go dat boahtá čielgasit ovdan giddehagas.
Makkár dieđuid galgá vuovdaleaddji addit
Oastinsoahpamuša oktavuođas galgá vuovdaleaddji addit dieđuid:
Dákkár diehtojuohkin galgá addot sihke ovdal ja šiehtadusa soabadettiin. Dieđut galget addot čálalaččat, bistevaš gaskaoamis (ovdamearkka dihte reivves, E-poasttas, CD dahje DVD), maŋemusát dalle go gálvvu oažžu. Ovdal soahpama, de galgá geavaheaddji oažžut seamma dieđuid ovdal soahpamuša go soabadettiin ja vel dieđuid goluid birra gáiddusgulahallama geavaheamis, jus ii meroštallo dábálašárvvu mielde, ja vel makkár gielaide diehtojuohkin ja eavttut leat gávdnamis.
Diehtojuohkin ferte leat čielga ja ipmirdahtti vugiin. Jus márkanfievrredeapmi lea norgga geavaheddjiide oaivvilduvvon, de galgá diehtojuohkin leat addon dárogillii/sámegillii. Vuovdaleaddji galgá maid addit dieđuid makkár eará gielaide diehtojuohkin lea gávdnamis.
Gálvvu mielde galgá čuovvut standarda gáhtanskovvi. Dát galgá leat gárvvisin devdon vuovdaleaddjis, ja oasti sáhttá dan geavahit addit dieđu vuovdaleaddjái ahte áigu geavahit gáhtanvuoigatvuođa.
Bálvalusa oasti ii leat geatnegahtton geavahit gáhtanskovi. Diehtu bálvalusaddái galgá addot vuohkkaseamos lági mielde. Dábálaš gáhtanskovi oažžu go váldá oktavuođa Mánáid- ja dásseárvodepartemeanttain, vejolaččat vulosváldit njuolga sin interneahttasiidduin. (geahča maid Gáhtánskovi deavdin dás vuolábealde).
Vuovdaleaddji galgá deavdit skovi dieđuiguin ea.ea. vuovdaleaddji nama ja čujuhusa, soahpandáhtona ja dáhtona goas skovvi sáddejuvvo/addojuvvo. Skovvi čuovvu dábálaččat gálvvu mielde, ja dan dáhtona rájes go dan oažžu (ja gálvvu) álgá gáhtanáigemearri. Vuovdaleaddjis ii leat vejolašvuohta rievdadit maidege skovi hámis, dás unnidit/eretváldit teavstta, vuolláisáhcumat/mihttemat, layout, bidjat logo dahje sullasaččaid. Skovvi galgá leat seammalágan go dat mii lea Mánáid- ja dásseárvodepartemeantta neahttasiidduin. Dan sáhttá gal máŋget duppalsiidoárkii.
Dus lea14 beaivvi gáhtanáigemearri dan beaivvi rájes go ožžot gálvvu ja mearriduvvon dieđuid gáhtanvuoigatvuođa birra. Jus it dattege áiggo gálvvu, de galggat dieđihit vuovdaleaddjái ovdal gáhtanáigemearri lea vássan.
Gáhtanáigemearri ii álgge ovdal go don leat ožžon dárbbašlaš dieđuid vaikko leat ožžon gálvvu, ja manná prinsihpa mielde áigeráddjema haga.
Nu lea njuolggadus go vuovdin dahkko earesajes go fásta vuovdinbáikkis, dat mearkkaša measso-, šilljo- dahje uvssasvuovdin. Jus don oaččut gáhtanskovi ja daid dárbbašlaš dieđuid maŋŋil, de 14 beaivvi gáhtanáigemearri álgá dan beaivvi rájes go oaččut dáid.
Gáiddusvuovdimis ja girječoakkáldaga vuovdimis (geahča vuolábealde) nohká liikká gáhtanáigemearri maŋŋil 3 mánu dan rájes go ožžot gálvvu jus it leat ožžon doarvái dieđuid, dahje maŋemusat 1 jagi jus it oba leat ge ožžon dieđu gáhtanvuoigatvuođa birra. Jus oaččut mearriduvvon dieđuid ja gáhtanskovi maŋŋil gávppi, de álgá 14 beaivvi gáhtanáigemearri dan beaivvi rájes go ožžot daid.
Buvttadanoastimis (geahča vuolábealde), lea gáhtanáigemearri eanemusat 3 mánu maŋŋil go gálvvu leat ožžon jus it leat ožžon doarvái diehtojuohkima.
Lea mearkkašahtti ahte vuovdaleaddjit eai sáhte ásahit eavttuid mat oanidit lága gáhtanáigemeari dahje váldet eret dus vuoigatvuođa gáhtat gávppi 14 beaivvi sisa.
Girječoakkáldaga oastimis go lea soahpan ahte girječoakkáldat doaimmahuvvo osiid mielde muhtin áigodagas, álgá gáhtanáigemearri juo go leat ožžon vuosttaš girjji čoakkáldagas, nu guhká go dáinna girjjiin juo lea vejolaš oažžut ipmárdusa olles girječoakkáldagas. Don it sáhte gáhtat girječoakkáldaga oastima go leat ožžon buot girjjiid. Muhto jus girjjit diŋgojuvvojit ovttaid ovttaid, de lea geavaheaddjis 14 beaivvi gáhtanáigemearri juohke girjjis, vejolaččat 3 mánu jus vuovdaleaddji ii leat addán mearriduvvon dieđuid, ja maŋemusat 1 jagi jus ii leat addon diehtu obage gáhtanvuoigatvuođa birra.
Go gálvu ráhkaduvvo geavaheaddjái earenoamážit, de lea dábálaš 14 beaivvi gáhtanáigemearri, muhto nu ahte gáhtanáigemearri ii noga ovdal 3 mánu dan rájes go gálvvu oažžu. Sáhttá soahpat ahte buvttadeapmi álggahuvvo ovdal go gáhtanáigemearri lea vássan. Dan ferte šiehttat ovdal go oastá ja maŋŋil go vuovdaleaddji lea addán buot eará deaŧalaš dieđuid, dás maid dieđuid gáhtanvuoigatvuođa birra.
Geavahat go gáhtanvuoigatvuođa dákkar diliin, de galgá oasti máksit barggu ovddas ja ávdnasiid mat leat geavahuvvon. Diekkár álggaheami ii sáhte soahpat telefonvuovdimis
Muitte: Vaikko dus ii leat gáhtanvuoigatvuohta dahje gáhtanáigemearri lea vássan, de dus lea vuoigatvuohta reklameret gálvvu jus das lea boasttuvuohta dahje váilevašvuođat.
Vuovdaleaddji ferte oažžut dieđu ahte don gáđat gávppi maŋemusat dan beaivvi go gáhtanáigemearri nohká. Ii leat gáibádus ahte gáhtanskovi dárbbaša geavahit, lea doarvái jus vuovdaleaddji oažžu dieđu telefovnna bokte. Duođaštandihte sáhttá leat buoremus sáddet čálalaš dieđu.
Jus gálvu lea divrras, de berre gáhtanskovi deavdit ja sáddet dan rekommanderejuvvon.
Jus galggat sáhttit geavahit gáhtanvuoigatvuođa, de ferte gálvu máhcahuvvot vuovdái sulli seamma dilálašvuođas ja hivvodagas go dalle go ožžot dan. Gálvvu ferte dan dihte vurkkodit dohkálaš vugiin nu ahte ii billahuva dahje vahágahtto.
Jus ožžot gálvvu njuolga doaimmahuvvot, omd. uvssasvuovdimis dahje vuovdinmeassus, de galgá gálvu biddjot vuovdaleaddji ráđđejupmái du luhtte dahje doppe gos don dan ožžot. Vuovdaleaddji ferte oažžut dieđu ahte sáhttá viežžat gálvvu.
Jus don ožžot gálvvu earasajes go iežat ruovttus, de sáhttá soahpat máhcaheami earaládje. Dán galgá leat šiehttan čielgasit ovdal gávppi, ja vuovdaleaddji galgá gokčat buot olggosgoluid ovdagihtii.
Jus don leat bidjan gálvvu vuovdaleaddji ráđđejupmái ja son ii viečča gálvvu 3 mánu sisa, de oaččut don dan ja it dárbbaš máksit.
Jus don leat ožžon gálvvu poasttas go leat diŋgon meassus dahje sullasaččas, de leat don gii galggat máhcahit dan vuovdaleaddjái. Jus vuovdaleaddji ii leat háhkan dohkálaš máhcahandoavnnji, de lea doarvái ahte gálvu biddjo vuovdaleaddji ráđđejupmái doppe gos dan ožžot.
Go gáđat gáiddusvuovdimis, de it dárbbaš luvvet gálvvu poastakantuvrras. Lea doarvái ahte sáddet gáhtanskovi dahje reivve vuovdaleaddjái ahte don gáđat, ja sáddet gálvvu ruovttoluotta.
Muitte: Diktit gálvvu viežžamis poasttas ii rehkenasto leat doarvái diehtun vuovdaleaddjái ahte don gáđat. Go áiggut gaskkalduhttit gáhtanáigemeari, de fertet vel lassin addit dieđu vuovdaleaddjái!
Vuovdaleaddji galgá fuolahit máhcahangoluid ja háhkat dohkálaš máhcahandoavnnji dalle go gálvu lea oston telefonvuovdima bokte dahje earesajes go fásta vuovdinbáikkis. Jus ii dan daga, de lea váldonjuolggadus ahte son ferte ieš viežžat gálvvu. Jus gálvu lea oston gáiddusvuovdimiin (earret telefonvuovdimiin), de leat don gávppašeaddjin gii fertet máksit máhcahangoluid. Jus vuovdaleaddji ii leat sádden mielde vuogas máhcahandoavnnji mii de daguha ahte ii sáhte máhcahit dan, de lea doarvái bidjat gálvvu vuovdaleaddji ráđđejupmái.
Vuovdaleaddji ii sáhte gáibidit divaga go gáhtanvuoigatvuohta geavahuvvo, eretcealkindivaga dahje sullasačča.
Vuovdimiin earesajes go fásta vuovdinbáikkis dahje telefovnna bokte sáhtát doalahit gálvvu nu guhká go vuovdaleaddji ii leat máksán gávpesupmi ruovttoluotta ja vel máhcahangoluide almmá massimis gáhtanvuoigatvuođa. Ruovttoluottamáksin galgá dattetge dahkkot 14 beaivvi sisa dan rájes go son oaččui gálvvu ruovttoluotta dahje oaččui gálvui viežžanlihpu. Go leat ožžon mávssu ruovttoluotta ja máhcahangoluide vel ruhtasubmi, de galggat sáddet dahje doaimmahit gálvvuid govttolaš áiggi sisa.
Gáiddusvuodimiin (earret telefonvuovdimiin) lea dus geatnegasvuohta sáddet gálvvuid ruovttoluotta govttolaš áiggi sisa vaikko vuovdaleaddji ii leat máksán ruovttoluotta ruđa maid sutnje leat máksán, ja ii leat dasto vuoigatvuohta doalahit gálvvu.
Jus fal gálvu ii leat vahágahtton, de ii mielddisbuvtte doavnnji rahpan ahte ii leat gáhtanvuoigatvuohta. Dávjá lea dárbbašlaš rahpat doavnnji go galgá čielggadit gáhtá go oastima. Gáiddusvuovdimiin (earret telefonvuovdimiin) lea liikká vuovdaleaddjis lohpi giddet jietna- dahje govvabuktagiid (omd. CD:aid ja videofilmmaid), ja maiddái dihtorprográmmaid, ja mii mielddisbuktá ahte massát gáhtanvuoigatvuođa jus botket giddehaga. Vuovdaleaddji galgá dieđihit dan birra hui čielgasit giddehahkii. Jus giddehat ii leat merkejuvvon, de sáhtát gáhtat 14 beaivvi sisa, vaikko lea ge giddehat botkejuvvon.
Vealggásváldinšiehtadusat mat leat šihttojuvvon oktanaga gávppiin maid vuovdaleaddji dahje earát doaimmahit šiehtadusa vuođul gaskal vuovdaleaddji ja vealggásaddi, gahččet eret seammás go gáhtanvuoigatvuohta geavahuvvo. Vejolaš vealgegolut mat leat mákson galget máksot ruovttoluotta ollislaččat. Vuovdaleaddji geatnegahtto dieđihit vealggásaddái dakkaviđe jus don gáđat.
Maid dagan jus šaddá vuostelasvuohta vuovdaleddjiin gáhtanvuoigatvuođa ektui?
Geavaheaddjeráđđi sáhttá veahkehit du sihke njálmmálaš neavvumiin ja maid meannudit du ášši váiddaáššin jus šaddá riidu vuoigatvuođain mat dus leat gáhtanvuoigatvuođalága mielde. Geavaheaddjeráđi telefonnummar lea 815 58 200.
Jus vuovdaleaddji ii áiggo dohkkehit dan čovdosa maid Geavaheaddjeráđđi evttoha, de sáhttet eanas áššit váidaluvvot viidáseappot Geavaheaddjeriidolávdegoddái gos du áššis sáhttet mearridit.
Gálvvuid ja bálvalusaid vuovdaleaddjit sáhttet oažžut gáhtanskovi go váldet oktavuođa Mánáid- ja dásseárvodepartemeanttain, tlf.: 22 24 90 90.
Don sáhtát maid vulosváldit skovi njuolga sin interneahttasiidduin ja oažžut njuolggadusaid das movt skovi galgá deavdit.
Gáhtanvuoigatvuođalága ja láhkaásahusa gáhtanskovi birra gávnnat dás: http://www.lovdata.no/
vuovdin mas ráhkkaneapmi ja soahpamuš dahkko vaikko bealit eaba leat das oktanaga, ovdamearkka dihte telefovnna dahje Interneahta bokte.
vuoigatvuohta beassat eret muhtin soahpamušain oanehis áigodagas maŋŋil soahpama
Dat áigodat go lea gáhtanvuoigatvuohta/ Áigemearri geavahit gáhtanvuoigatvuođa. Gáhtanáigemearri lea 14 beaivvi, muhto vissis diliin guhkiduvvo áigemearri 3 mánnui ja muhtin diliin 1 jahkái.
Tips en venn om denne artikkelen
Utskriftsvennlig versjon av siden
© forbrukerportalen.no Har du kommentarer til nettstedet, send e-post til webredaksjonen.
Ansvarlig redaktør for innholdet på forbrukerportalen er Julie Bianca Dahl. Ansvarlig redaktør for Forbruker-rapporten er Jarle Oppedal.
Nyhetsbrev og syndikerte nyheter (RSS og ATOM)